Alkoholittomat viinit ja kuohuviinit

Vaikka alkoholittomat viinit ovat yksi alan pienimmistä segmenteistä, niiden kysyntä kasvaa.

  • < 1 %

    markkinaosuus

  • 15 %

    kuluttajien tietoisuus alkoholittomista valkoviineistä

  • < 0,5 tilavuusprosenttia

    saa alkoholipitoisuus enintään olla viineissä, jotka merkitään alkoholittomiksi.

Viinitilojen, osuuskuntien ja kaupallisten tuottajien alkoholiton viini- ja kuohuviinivalikoima on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Myös niiden maku  on kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Tuottajien määrä kasvussa
Jos tehdään haku viinintuottajista, joilla on valikoimissaan alkoholitonta viiniä, kuohuviiniä tai seccoa, niin saadaan yli 60 osumaa (2022).

Heikko tietoisuus - Viinien tunnettuus
Markkinatutkimuslaitos Nielsen toteutti keväällä 2020 alkoholittomien viinien ja kuohuviinien kulutustrendiä koskevan kuluttajatutkimuksen. 16 883 Nielsenin kotitalouspaneeliin vastanneista oli verrattain tietämättömiä siitä, että on olemassa myös alkoholitonta viiniä. Alkoholittomasta valkoviinistä oli tietoinen vain 15 prosenttia vastaajista, punaviinistä 12 prosenttia ja roseeviinivaihtoehdosta 9 prosenttia. Näistä ihmisryhmistä noin neljännes oli joskus nauttinut alkoholitonta viiniä. Alkoholittomien kuohuviinien tunnettuus oli huomattavasti suurempi, 53 prosenttia. Lähes kaksi kolmasosaa alkoholittomia kuohuviinejä tuntevista henkilöistä oli myös juonut niitä.

Alkoholittomien viinien valmistus
Alkoholitonta viiniä valmistettaessa prosessi alkaa kuten tavallisessa viininteossa – ensin valmistetaan varsinainen viini, josta alkoholi poistetaan jälkikäteen. Tämä tehdään tyhjiötislauksen avulla, jossa viinin kiehumislämpötila laskee paineen alentuessa jopa noin 30 asteeseen. Näin alkoholi voidaan poistaa hellävaraisesti ilman, että viinin aromit kärsivät.

Alkoholiton viini käy siis läpi samat kehitysvaiheet kuin tavallinen viini, ja se säilyttää suurimman osan alkuperäisistä makuaineistaan myös alkoholin poistamisen jälkeen. Lopputuotteen alkoholipitoisuus on vain 0,5 % tai vähemmän.

Miltä alkoholittomat viinit maistuvat?

Nielsenin tutkimuksen mukaan monet suhtautuvat alkoholittomiin viineihin varauksella – usein ilman, että he ovat koskaan maistaneet niitä. Aiemmin alkoholi poistettiin korkeissa lämpötiloissa, mikä heikensi viinin aromikkuutta ja makua.
Nykyisin tilanne on toinen: modernit valmistusmenetelmät mahdollistavat huomattavasti laadukkaammat alkoholittomat viinit.

Usein perusviineinä käytetään niin sanottuja Bouquet Blanc -lajikkeita, kuten Sauvignon Blanc tai Gewürztraminer, jotka tuovat juomaan voimakkaan hedelmäisyyden ja täyteläisen maun – ominaisuudet, jotka osaltaan korvaavat alkoholin puuttumista. Kuohuviineissä käytetään lisäksi hiilihappoa antamaan raikkautta ja vivahteikkuutta.

Miksi yhä useampi valitsee alkoholittoman vaihtoehdon?

Nykyään tasapainoista ja terveellistä elämäntapaa arvostetaan enemmän kuin koskaan. Alkoholittomien juomien kasvava suosio liittyy paitsi hyvinvointitrendeihin myös siihen, että ne sisältävät yleensä selvästi vähemmän kaloreita kuin perinteiset viinit.

Jos siis haluat vähentää alkoholin tai kalorien saantia, alkoholittomat viinit ja kuohuviinit tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon – makuelämyksestä tinkimättä.

Hyvä tietää

Euroopan elintarvikelainsäädännön mukaan viini, kuohuviini tai olut voidaan merkitä alkoholittomaksi, jos sen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia. Tämä niin sanottu jäännösalkoholipitoisuus vaihtelee hieman juomatyypistä riippuen.

Kuinka suuri on alkoholittoman kuohuviinin markkinaosuus?

Alkoholittoman kuohuviinin markkinaosuus on 7 prosenttia.

Kuivan Pinot Blancin (Weißburgunder) kera Kesäkurpitsa-kantarellisalaatti

Lämmin salaatti grillatusta kesäkurpitsasta ja kantarelleista, rucolalla ja vuohenjuustolla viimeisteltynä. Yksinkertainen mutta herkullinen.

  • 2 keskikokoista kesäkurpitsaa
  • 3 rkl rypsiöljyä
  • 1 salottisipuli
  • 300 g kantarelleja
  • 1 ripaus maustepippuria
  • 100 g rucolaa
  • ½ nippua kirveliä ja lehtipersiljaa
  • 3 rkl saksanpähkinäöljyä (tai rypsiöljyä)
  • 200 g vuohenjuustoa
  • 1 rkl viinietikkaa
  • suolaa, pippuria ja ripaus sokeria maun mukaan

Viipaloi kesäkurpitsa ohuiksi siivuiksi ja paista kuumalla grillipannulla, kunnes ne saavat kauniin värin. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Siirrä sivuun.

 

Kuori ja hienonna salottisipuli. Puhdista kantarellit ja paista niitä sipulin kanssa öljyssä muutama minuutti, kunnes sienet pehmenevät. Mausta suolalla, pippurilla ja maustepippurilla. Lisää joukkoon paistetut kesäkurpitsat.

 

Huuhtele ja kuivaa rucola. Sekoita se kulhoon yhdessä lämpimän kesäkurpitsa–kantarelliseoksen kanssa.

 

Valmista kastike

Hienonna yrtit ja sekoita ne öljyjen ja etikan kanssa. Mausta suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria. Kaada kastike salaatin päälle ja sekoita kevyesti.

 

Asettele salaatti lautasille ja viimeistele vuohenjuustoviipaleilla.

  • Weißburgunder / Pinot Blanc (trocken)

Rieslingin perinteinen kumppani Perunakeitto

Perinteinen saksalainen perunakeitto saa lisämakua metsäsienistä ja pekonista. Voissa ja kermassa aateloitu keitto on täyteläinen ja herkullinen.

  • 300 g jauhoista perunaa
  • 100 g palsternakkaa
  • 100 g metsäsieniä
  • 1 sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 50 g pekonikuutioita
  • 40 g voita
  • 7,5 dl kasvislientä
  • 2 dl kermaa
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • Persiljaa, suolaa, pippuria ja ripaus muskottipähkinää maun mukaan

Pese ja kuutioi palsternakka. Hienonna sipuli sekä valkosipuli. Kuori ja raasta perunat.

 

Ota keittokattilaan lämpöä. Kuullota pekonikuutioita voissa, lisää sipuli, valkosipuli, palsternakka ja timjami. Kuullota hetki, kaada joukkoon liemi ja keitä noin 2 minuuttia.

 

Lisää perunaraaste keittoon. Keitä 10 minuuttia, lisää kerma ja mausta suolalla, pippurilla ja ripauksella muskottia.

 

Aja sauvasekoittimella tasaiseksi.

 

Puhdista ja pilko sienet, paista ne voissa pannulla ja lisää puolet keittoon. Tarkista maku.

 

Viimeistele annokset lopuilla sienillä sekä hienonnetulla persiljalla.

  • Riesling (trocken)
  • Riesling (halbtrocken & feinherb)

Parsa sopii täydellisesti yhteen kuivan Silvanerin kanssa Paahdettua parsaa ja taglietellea

Paahdettu parsa ja tagliatelle hurmaavat kevään aromeilla. Kerma, sitruuna ja karhunlaukka tuovat annokseen raikkautta ja pehmeyttä.

  • 250 g valkoista parsaa
  • 250 g vihreää parsaa
  • 50 g voita
  • 1 tl sokeria
  • 2 rkl saksanpähkinäöljyä (tai rypsiöljyä)
  • 350 g tagliatelle-pastaa
  • ripaus suolaa ja pippuria maun mukaan
  • 2 dl kuohukermaa
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 4 karhunlaukanlehteä (tai 2 siivutettua valkosipulinkynttä)

Kuori parsat (vihreistä poista vain alaosa). Halkaise parsat pituussuunnassa kahtia ja paloittele 3–5 cm paloiksi.

 

Sulata voi kattilassa, lisää sokeri ja anna karamellisoitua kevyesti. Lisää öljy ja parsat, paista keskilämmöllä noin 10 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä, mutta napakoita, välillä käännellen.

 

Keitä sillä välin tagliatelle suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi.

 

Kaada kerma parsalle ja keitä hetki, kunnes kastike on hieman sakeutunut. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla.

 

Sekoita pasta parsojen joukkoon. Viimeistele hienoksi suikaloidulla karhunlaukanlehdellä.

  • Silvaner (trocken)

Marjaisen punaviinin kanssa Pannukakkukeitto

Flädlesuppe on saksalainen kirkas keitto, johon lisätään ohueksi suikaloituja pannukakkuja ja tuoretta ruohosipulia – kevyt ja perinteinen alkuruoka.

  • 1 nippu ruohosipulia
  • 1 litra lihalientä
  • 150 g vehnäjauhoja
  • 3 dl maitoa
  • pekonin rasvaa pannun voiteluun
  • suolaa ja ruohosipulia maun mukaan

Sekoita jauhoista, maidosta, munista ja ripauksesta suolaa tasainen, juokseva pannukakkutaikina.

 

Kuumenna paistinpannu kovalla lämmöllä, levitä siihen pekonirasvaa, kaada pieni loraus taikinaa, anna levitä ja paista ohuita pannukakkuja (saksaksi flädle).

 

Jätä pannukakut jäähtymään ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi.

 

Kuumenna lihaliemi ja lisää pannukakkusuikaleet.

 

Tarjoile pannukakkukeitto heti kuumana.

  • Trollinger (halbtrocken & feinherb)