Silvaner

Silvaner

Silvaner löysi tiensä Frankeniin yli 350 vuotta sitten luultavasti sisterssiläismunkkien ansiosta.

  • 1. sija

    kaikista Frankenin rypäleistä

  • 25,3 %

    % pinta-alasta Frankenissa

  • 10-12 °C

    optimaalinen tarjoilulämpötila

Tausta

Silvaneria on viljelty Saksassa runsaat 360 vuotta. Vuonna 2024 sen viljelyala oli 4 228 hehtaaria, mikä on hieman yli 4 prosenttia koko maan viininviljelyalasta. Suosituin se on Rheinhessenissä (noin 1 800 ha), joskin Franken (noin 1 560 ha) on Silvaneristaan kuuluisa. Kolmanneksi suurin viljelyalue on Pfalz.

Merkitys

Ensimmäiset Silvaner-viinit valmistettiin Castellissa lähellä Würzburgia jo vuonna 1659. Sana niiden erinomaisuudesta levisi nopeasti.

Nykyisin Rheinhessen on sen suurin tuotantoalue, jossa Silvanerin osuus kattaa noin kahdeksan prosenttia koko viininviljelyalasta. Frankenissa Silvanerin osuus on erityisen suuri – se kattaa noin neljänneksen alueen viinitarhoista. Frankenissa maaperä myös vaihtelee huomattavasti, ja erityisesti keuper- ja kalkkikivimailla Silvaner nousee loistoonsa.

Kypsyminen ja aromit

Silvaner on monimuotoinen ja sopeutuvainen lajike. Se voi tuottaa niin raikkaan kesäviinin, pehmeän ja kermaisen barrique-viinin kuin pitkään kehittyvän, elegantin huippuviinin tai intensiivisen ja jalosti makean elämysviinin.

Silvaner kuvastaa tarkasti kasvupaikkansa terroiria ja yhdistää maanläheiset sävyt hienostuneisiin hedelmäaromeihin sekä maltilliseen hapokkuuteen. Tyypillisiä aromeja ovat hentojen yrttien ja karviaisen vivahteet, joita voi täydentää tuoreen heinän tuoksu. Viinit ovat kevyitä ja hienostuneita, ja niiden lempeä hapokkuus tekee niistä arvostettuja ruokaviinejä. Tyylikäs Silvaner sopii erinomaisesti parsan ja kalan kanssa. 

Historia

Silvanerin alkuperä on pitkään ollut arvoitus. Sen on arveltu sen juontuvan Transilvaniasta, Keski-Aasiasta tai jopa Rooman valtakunnan ajoilta. Geneettiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että Silvaner on risteytys Traminerista – yhdestä vanhimmista tunnetuista rypälelajikkeista – sekä alkuperäisestä lajikkeesta nimeltä Austrian White. Sen juuret ovat siis Alppien alueella.

Silvaner saapui Frankeniin luultavasti sisterssiläismunkkien mukana. Ebrachin luostari ylläpiti tiiviitä yhteyksiä Itävaltaan, ja näin itävaltalaisesta lajikkeesta tuli vähitellen Frankenin viininviljelyn kulmakivi ja ylpeydenaihe.

Franken, Silvanerin uusi koti

Frankenin savi- ja kipsimaat sekä vaihtelevat mikroilmastot loivat Silvanerille uuden, vahvan identiteetin. Rypäleestä tuli nopeasti Castellerin symboli, jolle pystytettiin jopa muistomerkki.

Rieslingin rinnalla Silvaner on yksi saksalaisen viininviljelyn tärkeimmistä lajikkeista. 1970-luvulle saakka se oli maan viljellyin rypäle. Nykyään se kasvaa erityisesti Frankenin parhailla tarhoilla, ja sen maine kasvaa tasaisesti myös kansainvälisten viinitoimittajien ja -kriitikoiden silmissä.

Lyhyesti

  • Saksan viljellyin rypälelajike aina 1970-luvulle asti
  • Korkea satoisuus ja keskipitkä kypsymisaika
  • Tuoksu: hennon yrttinen, karviaisia

Milloin Silvaner mainittiin ensimmäisen kerran?

Jo ensimmäisellä vuosisadalla jKr. Gaius Plinius Secundus kertoi Naturalis Historia -teoksessaan rypälelajikkeesta, jolla oli samankaltaisia ominaisuuksia kuin Silvanerilla. Silvaner tuli Saksaan 1600-luvulla Alppien alueelta tulleiden munkkien mukana.

valkoviinin kanssa Kukkakaalikeitto

Kevyt ja samettinen kukkakaalikeitto, jossa makua antavat salottisipuli, fenkolinsiemenet, valkoviini ja kerma. Tarjoillaan oliiviöljyllä koristeltuna.

  • 3 salottisipulia
  • 500 g kukkakaalia
  • 20 g voita
  • 1 tl fenkolinsiemeniä
  • 0,5 dl kuivaa valkoviiniä
  • 8 dl kasvislientä
  • 1 dl kermaa
  • 1 ripaus sokeria
  • Suolaa ja pippuria maun mukaan sekä neitsytoliiviöljyä koristeluun maun mukaan

 

Kuori ja viipaloi salottisipulit.

 

Puhdista ja paloittele kukkakaali.

 

Sulata voi kattilassa ja kuullota sipulit fenkolinsiementen kanssa keskilämmöllä noin 3 minuuttia, kunnes sipulit ovat läpikuultavia.

 

Lisää kukkakaali, paista 2 minuuttia ja mausta suolalla sekä ripauksella sokeria.

 

Kaada joukkoon valkoviini, kiehauta ja lisää kasvisliemi sekä kerma. Hauduta miedolla lämmöllä kannen alla noin 20 minuuttia.

 

Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää tarvittaessa hiukan kermaa, jotta keiton koostumuksesta tulee sopivan samettinen.

 

Mausta suolalla ja pippurilla.

 

Tarjoile keitto muutamalla tipalla oliiviöljyä.

  • Silvaner (trocken)

 

  • Rypälelajike Chardonnay Chardonnayn maailmanlaajuinen viljelyala on kolme kertaa suurempi kuin Rieslingin.

    Chardonnay

  • Rypälelajike Morio-Muscat Rypäleessä on voimakkaita, kukkaisia ja aromaattisia sävyjä.

    Morio-Muskat

  • Rypälelajike Merlot Merlot on yksi maailman suosituimmista punaviinilajikkeista, ja se on ensimmäisen kerran dokumentoitu Bordeaux'ssa 1700-luvulla.

    Merlot